8.5.2014

Projekti koti kuntoon


Meillä on Hilda ja Selma sairastelleet tämän viikon flunssaa, joten ollaan oltu enimmäkseen sisällä. Tänään askarreltiin Selman päikkäreiden aikaan Hildan synttärikutsut ja sitten ehdin vielä leipoa tosi herkullisen omenapiirakan. Ja tulihan sitä vähän maistettuakin ;) 

Irtisanouduin viime viikolla töistä ja siinä samalla päätin, että nyt kun on aikaa laitan täällä kotona kaiken turhan kiertoon. Siivoan vintin ja piharakennukset. Käyn läpi kaikki lasten vaatteet ja lelut. Miten sitä onkin tullut säästeltyä vaikka mitä. Tuohon irtisanoutumiseenkin liittyen tekisi mieli sanoa vaikka mitä, mutta tyydyn olemaan hiljaa ja onnellinen. On niin kevyt ja helpottunnut olo. Kevään opiskelujakin on enää ihan vähän jäljellä.





34 kommenttia:

  1. Herkullisen näköinen piirakka, mitä tuossa "välikerroksessa" on, saisiko reseptiä tulemaan? :P

    VastaaPoista
  2. Teillä on vaan niin kaunis koti! Ed postaukseen liittyen, toi lattiakin näyttää niiin ihanalta. Tollaista koti kuntoon projektia kaivattaisiin täälläkin.. Ihan tulin uteliaaksi tulevaisuuden suunnitelmiesi suhteen =) Onnellisuus on tärkeää!
    -Leinikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Mulla ei ole vielä ihan hirveästi tullut muutoksia suunnitelmiin... Opiskelen ja toivottavasti sitten jonain päivänä toimin hoitotyön opettajana. Tai saattaahan mun mieli vielä tässä matkalla muuttua ;)

      Poista
  3. Kyllä teillä on kaunista...tykkään kovasti

    VastaaPoista
  4. Herkullisen näköistä omenapiirakkaa. Juuri tuon ajan takia haaveilen vuorotteluvapaasta, olisi kerrankin aikaa käydä nurkat läpi, siivota kunnolla tai vain olla. Nyt ei töiden jälkeen ehdi mitään, tai ainakin siltä tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on kyllä niin, että ainakin musta tämä viimeisimpänä tekemäni työ imi kyllä mehuja ihan liikaa;) EI vaativuudessaan, vaan jotenkin muuten söi sisältä. Mutta nyt se on muisto vain ;)

      Poista
  5. Ihanaa, että joku uskaltaa tehdä niinkuin hyvältä tuntuu. Juuri äsken mietin itsekin raskain mielin, mitä tehdä työrintamalla. Onnea "uudelle elämällesi", toivottavasti kerrot mitä aiot jatkossa tehdä, se antaa voimia meille muille näiden asioiden kanssa tuskaileville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mun oma sisu ei ehkä olisi riittänyt välttämättä, mutta mies kuunneltuaan mun valitusta muutaman kuukauden oli sitä mieltä, että irtisanoutuminen oli ainoa vaihtoehto siihen, että olisin tyytyväinen ja onnellinen. Ja kertoilen kyllä mitä meinaan, kun itsellekin selviää ;)

      Poista
  6. Teillä on vaan niin kaunista :) Irtisanoutuminen voi olla kyllä todella vapauttava ja helpottava päätös, onnittelut siis! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina. Tässä tapauksessa se tosiaan oli juuri tuota :)

      Poista
  7. Oi mikä herkku piirakka, nam nam :)

    Minä tein saman päätöksen helmikuun alussa ja voin sanoa, etten hetkeäkään ole katunut päätöstäni! Hetken mielijohteesta se ei minullekaan tullut, helmikuun alussa tuli vaan viimeinen niitti! Minullakin olisi vaikka sun mitä sanottavaa, mutta enpä nyt taida... Raha-asioiden kanssa tulee tiukkaa, mutta so what!! Pääasia että saadaan olla onnellisia, joka ikinen! Olkaahan tekin, ja voin sanoa että teit oikean päätöksen, varsinkin kun teidänkin lapset on vielä pieniä :) Toivon todella, että meidän pojat aikuisena muistavat että äiti oli läsnä ja kotona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onnea sunkin päätökselle :) No mäkin vähän rupesin miettimään, että Selmakin on vielä niiiin pieni, että mikä ihmeen kiire mulle yhtäkkiä tuli takaisin töihin? No nyt oon kyllä kotona... Ehkä hieman köyhempänä, mutta paaaaaljon onnellisempana:)

      Poista
  8. Kylläpä teillä on ihanan näköistä!

    VastaaPoista
  9. Mari, et varmasti ole ainoa, joka joutuu vaikean tilanteen eteen, sinä teit rohkean ratkaisun!♥
    Surullista, mutta totta, paljon on ihmisiä työttöminä, ja sitten taas monet töissäolevat ovat kovilla...:(
    Itse tein saman ratkaisun viime vuonna, mutta se oli helppoa, kun oli jo uusi paikka tiedossa, parempi, mutta omat työtaistelumme sielläkin olemme käyneet, mutta nyt näyttää jo valoisammalta!:) Toivotan sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää, siunusta ja ihanaa kesää! ♥

    Ps. Aivan ihanat tuunelmat teillä!!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä... Tasan ei käy onnen lahjat. Mä oon kyllä nyt niin täynnä omaa ammattiani, että mun ainoa vaihtoehto on opiskella. Ja kiitos Marikki tosi kauniista sanoista ja kannustuksesta. Kaikkea hyvää myös sinulle ♥

      Poista
  10. Ihanat kuvat, kuten aina. Tsemppiä kotiprojektiin, samaa pitäisi tehdä täällä. Hitaasti, mutta varmasti etenee... Töistä irtautuminen on selvästi ollut oikea ratkaisu jos olo on helpottunut. Mukavaa äitienpäiväviikonloppua! <3

    VastaaPoista
  11. Onnea rohkeasta ratkaisusta! Ja tsemppiä opiskeluun.
    Täälläkin on suurempi tavararaivaus suunnitteilla. Siivouspäivä on hyvä kannustin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä tiedä oliko se niin rohkea ;) Mä vaan olen tällainen, että jos joku juttu ei tunnu täysin omalta, niin annan olla.

      Poista
  12. Mielen rauha on tärkeintä.Kun vanha ovi sulkeutuu,uusi avautuu=)Lapset on varmaan vallan riemuissaan,kun äiti on kotona=)
    Ihanaa tunnelmaa keittiössä.Tuo lamppu jaksaa ihastuttaa,aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jaana :) Meillä on tosi huovo valaisin-tilanne keittiössä vielä. Mä en yhtään tiedä, että minkä tyylistä laitettais. Tai millainen liesituuletin? Kyllä on elämä täynnä vaikeita päätöksiä ;)

      Poista
  13. Onnea isosta päätöksestä! Rojuterapia kuulostaa hyvältä! Go for it!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nonna ♥ En ole vielä laittanut tikkua ristiin. mutta suunnitellut olen :)

      Poista
  14. Ihana blogi :) Ja niin mukava kun joka toinen sana ei ole "niitä saa täältä". Inhoan siis yhä useammissa määrin olevia blogeja joissa mainostetaan vaan saatuja tuotteita. Tämä on aito blogi. Kiitos siitä. Ja anteeksi purkautumiseni.
    Maari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Maari ♥ Kiva kuulla, että tykkäät... Mä pidän tätä blogia lähinnä päiväkirjana meidän Siltakulmasta ;) Ei siihen oikein sopisi mitkään mainokset ;) Ja kyllä ne kieltämättä muakin tökkii monissa blogeissa, joten I feel you ♥

      Poista
  15. Etkös sinäkin ole sairaanhoitaja?? Minäkin olen ja olen tehnyt joku aika sitten saman ratkaisun eli irtisanoin itseni siitä hullunmyllystä enkä ole päivääkään katunut.työ oli sinänsä kivaa,mutta siihen se sitten jäikin.Potilaat ja omaiset vaatii ja valittaa niin paljon nykyisin että sitä ei vaan jaksa! Sijaisia ei saa ottaa,jatkuvaa ylityötä,vapailta töihin kutsumista jne.Mitta tuli täyteen ja nyt opiskelen täysin uutta alaa.Hoitotyön opettajaksi en haluaisi mistään hinnasta.Opettaisin vain että näin nämä työt pitäisi tehdä,mutta tosiasia on että ei ole resursseja,ei ole aikaa,henkilökuntaa jne.Jos lääkäri tyrii,ajat ei pidä paikkaansa,hoito ei miellytä tai muuten vaan ottaa päähän niin hoitajakaan se on aina se sylkykuppi.Ihmetellään sitten miks suuri osa nuorista hoitajista vaihtaa alaa.En minäkään miettimättä ihan keltanokkana alaa vaihtanut,kymmenen vuotta on yliopistosairaalatyöskentelyä takana.Onnittelut sulle ratkaisustasi myös! Maaret






    VastaaPoista
  16. Heippa Maaret! Jep, olen sairaanhoitaja. Valmistunut kohta 15 vuotta sitten, eli ihan tyttösenä vasta. Eihän silloin kukaan tiedä miksi isona haluaa ;) Olen työskennellyt tosi monessa paikassa ja kokeillut vaikka sun mitä sh voi kokeilla. Eniten olen tainnut tykätä työstäni leikkausosastolla tai kotihoidossa ;)

    Nyt olin sellaisessa paikassa, joka kyllä sai taas miettimään koko uravalintaani. Ja näitä meneilläänkin olevia opintoja. Niitä on jäljellä sen verran vähän, että suoritan ne nyt loppuun, jos se sairaanhoidon opettajan työ mua kuitenkin kiehtoisi ;) Voihan tietenkin olla, että löydän jotain kokonaan uutta aivan kuten säkin:)

    Ihanaa jos olet nyt päässyt opiskelemaan alaa, joka kiinnostaa ja motivoi. Olispas mielenkiintoista tietää mitä olet lähtenyt opiskelemaan. Kaikkea hyvää sulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haaveena on että rakkaat harrastukset joskus olisivat ihan oikeaa työtä! Artenomiksi olisi tarkoitus tulevaisuudessa valmistua ja ehkäpä perustaa omaa yritystä jos kaikki palat loksahtaa kohdalleen.Jonkun mielestä ihan hullua,mutta itse vielä uskon unelmiini ja olen valmis tekemään töitä niiden eteen.Eipähän sitten vanhana harmita etten ainakin yrittänyt! :) Ja uskon että sairaanhoitajan töitä löydän kyllä tulevaisuudessakin jos sitä vielä haluan.Tietotaitoa täytyy tietty sitten päivittää,mutta niinhän se on joka alalla kun hetken on pois kuvioista.Nyt on kuitenkin ihanan vapautunut olo pitkästä aikaa! Aurinkoista kevättä sinulle ja perheellesi! Maaret



      Poista
    2. Voi kun kiva kun kerroit :)

      Mulla oli sisustuspuoti parin vuoden ajan muutama vuosi sitten, mutta se oli huono yhtälö miehen yrittäjyyden kanssa ;) Mutta eihän sitä tosiaan koskaan tiedä.

      Opiskeluintoa sulle ja mahtavaa kun saat toteuttaa omat unelmasi. Ja siis uskallat ;)

      Poista

Kommentoithan aina uusimpaan postaukseen. Kiitos ♥