TerveDuloa

Ollaan tänään tehty verannan ovenpieliä vähän valmiimman näköiseksi. Sain miehenkin innostumaan. Käytettiin noita vanhoja ulkoa otettuja ikkunanpielilautoja apuna. Idea oli mun ;) Kaikki listat mitä käytettiin, on myös tämän talon peruja. Kesällä sitten maalaillaan uudestaan.

Oven päälle laitoin lasten ikivanhoista palikoista Terveduloa-tekstin. Ei ollut kahta t-kirjainta, joten siksi terveDuloa. Ei mulla muuta tänään. 

Ai niin. TERVEDULOA pääsiäinen !

Ja  kevät ♥

Laitan fb:iin muutaman kuvan kun ehdin...

Siivota pitäis.

Meinasin tänään tehdä ihan vähän pääsiäissiivousta, kun olis ollut siihen hyvä mahdollisuus. Selma päikkäreillä ja muut eskarissa ja koulussa. Mutta ei. Mitäs mä muuta kuin jämähdin katselemaan löytämiltäni levykkeiltä vanhoja valokuvia. Kaiken maailman reissuja ja lasten vauvakuvia. Ihania muistoja. 

Hui miten pelottavan isoiksi lapset on kasvaneet. Siis nuo kolme. Ne oli niin pieniä tirppoja osassa kuvia. Ja sehän tarkoittaa sitä, että mäkin oon vanhentunut. Missä välissä kaikki tämä tapahtui ?! 

 Mä lähden nyt hakemaan Hildan eskarista. Siivoan huomenna. Paitsi että silloin on mies pyörimässä jaloissa ;)

Vitsat viuhuten.

" Äiti äiti! Joko me voidaan mennä virpomaan? " 

Ensin ei millään viitsisi ( lue kehtaisi ) lähteä pikkusiskon turvaksi virpomaan, mutta toisaalta ei kuitenkaan malttaisi odottaa kun pääsee vitsaa heiluttamaan. 

Selma on muuten tänään 7 kuukautta vanha neiti. Pieni ihana räkänokka ♥

Siitä se sitten lähti...

Kun alan oikein kunnolla siivoamaan, niin mulla se melkein aina johtaa jonkin sortin kalusteiden siirtelyyn. " Voi kun toi piano olis kiva tuolla aulassa... " 

- No onhan se kiva siellä! 

Nyt sitä voi soittaa niin ( meillä siis oikeasti soitetaan pianoa ), että silti voi katsella vaikka telkkua rauhassa olohuoneessa. Mukava pikku muutos.

PS. Katsokaa miten reipas meidän Selma jo on! 

Kesän merkki

Tai ainakin vähintään kevään merkki, vuoden ensimmäinen kärpänen! Verannalla narsissien seassa. Edelleen sairastellaan, mutta eilisen Selman takapakin jälkeen vointi näyttää paremmalta. Ehkä taudit on menossa jo ohi. Kolmella ipanalla on nyt antibioottikuurit meneillään.

 Innostuin heittämään mattoja ulos kuistin kaiteelle. Aika lohduton vielä tuo näkymä järvelle... Ihmiset hiihtää ja ajelee moottorikelkoilla. Mieskin meinas vielä lähteä tekemään kierroksen. Eli ei oikeasti vielä tietoakaan kesästä. Mutta kyllä se sieltä tulee. On aina tullut.

Tiistain kuulumiset

Tänään on ollut kiva päivä! Sain uuden kameran ja Selmankin tauti alkaa olla menossa parempaan suuntaan. 

Ette usko miten huolissamme ollaan oltu, kun Selmalla oli sitten loppujen lopuksi alkava keuhkokuume. CRP korkealla ja limaa keuhkoissa asti. Antibiootit on kuitenkin alkaneet tehdä tehtäväänsä, joten uskaltaa jo vähän huokaista helpotuksesta. Ja testailla vaikkapa uutta kameraa. Vähän kivaa! Kyllähän mä oon tätä jo suunnitellutkin. Ainakin vuoden. Mutta hiljaa hyvää tulee;) Nyt vaan harjoitusta kameran kanssa.

Kevätkukkasia

Meillä sairastetaan! Sitä se Selman kitinä tiesi...

Piristykseksi ostin eilen hirveän määrän narsisseja sekä helmihyasinttejä, ja levittelin niitä ympäri kotia. Eniten niitä laitoin kuitenkin verannalle.

Olen miettinyt uusia tapetteja. Me ollaan tehty sellaista pientä remppaa, jonka vuoksi ainakin tämä astiakaapin ympäristö, aula ja yläkerran veski kaipaavat uutta tapettia. Ja nyt kyllä valitsen jotain ihanan raikasta ja värikästä. Aulaan haaveilen ikuista kesää :) Remonttipostausta sitten joskus kun on jotain valmista.

Pysykää terveinä ♥

PS. Lukijat-gadgettia on toivottu, joten lisäsin sen tuohon helposti saataville.

Perjantai perjantai

Heräsin ( voiko herätä jos ei ole edes nukkunut ? ) aikaisin, jotta nuo meidän pienet kullannuput ehtisivät ajoissa kouluun ja eskariin. Selmakin luonnollisesti heräili kanssani yhtä aikaa ja jatkoi koko yön kestänyttä kitinää. 

Niiloa herätellessäni huomasin Nupun riisuneen yöllä juoksuhousunsa ja sen jälkeen menneen Nipan kainaloon nukkumaan; koko sänky oli täynnä pieniä pilkkuja. Nuppu oli vieraillut ilman housujaan myös olohuoneen valkoisella sohvalla. Suojapeitto oli luonnollisesti valunut pois, joten koko Ektorp oli myös täynnä niitä pieniä punaisia pilkkuja. No siinä sitten kiskoin kaikki päälliset irti ja heitin heti osan pyykkikoneeseen.

Takaisin olkkariin mennessäni hoksasin jonkun koirista oksentaneen valkoiselle matolle. Enimmät paperilla pois ja höyrypesuri sihisemään. Selmalle aamupuuro ja aikaisille päikkäreille vaunuihin. Muut ipanat kouluun. ( Tietenkin Nipan eväät unohtuivat keittiön pöydälle, joten mulle on luvassa huutia vielä sitten koulun jälkeenkin. ) 

Ja mä niin olin ajatellut tänään ottaa ihanat päikkärit sohvalla lämpöisen viltin alla. Huoh. Mä alan nyt siivota.

Kuva ei todellakaan ole tältä päivältä ;)

14 vuotta

Pablo on nyt 14 vuotias. 

Se on aika paljon koiralle, pienellekin.

Kuulo on mennyt ja kaihi vaivaa silmiä, 

ja muutakin elämää.

Pablo on mun varjo. Se seuraa joka paikkaan.

Mun pitää olla tosi varovainen vaikka ruokaa laittaessa, 

koska se taatusti makaa siinä jalkapöydän päällä. 

Se tulee kylppäriin kylvyn ajaksi 

ja pyykkituvalle alakertaan,

 kun olen pyykkiä pesemässä. 

Ja vaikka meillä ei koirat nukukaan sängyssä, 

niin Pablo nukkuu. 

Mun peiton alla.

Siinä polvitaipeiden kohdalla.

PS. Huomenna on naistenpäivä ♥

 

Kirjoitin eilen miehelle kauppalapun loppuun pienen vihjauksen  tähän päivään liittyen. P on ihana mies, mutta nuo kaikenmaailman tärkeät päivät tuppaa unohtumaan. Ton pienen vinkin ansiosta sain pari kimppua tulppaaneita. Ja siis jo eilen, koska tänään P ei ole kotona. Että mikäs tässä:)

Kukat on miehen tyylille uskollisesti värikkäitä. Mä tykkään eniten valkoisista kukkasista, mutta miehen mielestä valkoinen ei ole väri. Se on ... valkoinen.

♥

Aurinkoista naistenpäivää naiset!

7 kiloa elämän iloa

Selma 6 kk

Selma kasvaa sopusuhtaisesti.

Ryömii vähän, 

istuu tukevasti.

Kierii,

navan ympäri pyörii.

Ei vielä hampaita.

Tänään oli 6 kk neuvola.

Mitat 7015g ja 64,5cm.

Pieni mutta pippurinen.

Aika kiva löytö

Enpäs ole pitkään aikaan esitellyt mitään ostoksiani, joten tässä uusin löytöni. Täällä meidän lähellä on nyt antiikkimarkkinat, ja sieltä löysin lokerikon josta olen pitkään haaveillut. Vastaan on tullut kalliita ja väärän kokoisia tai muuten vaan huonoja ja meille sopimattomia. En esimerkiksi voisi kuvitella ostavani lasista tai posliinista lokerikkoa, sillä se ei varmaankaan kauan kestäisi. Tai ainakin joutuisin koko ajan vahtimaan haukkana.

 Tämä lokerikko on siis muovia ja maksoi 30 euroa. Ei mun mielestä hirveästi, joten mukaan lähti. Ja hyvä niin. Innostuin siivoamaan koko keittiön yhden pienen lokerikon tähden!