18.7.2011

Kiitospostaus P:lle.



P viettää ison osan "vapaa" ajastaan tuossa verannan rakennuspuuhissa. Kymmenestä ohikulkijasta varmasti ainakin yksi jää rupattelemaan ja kyselemään meneillään olevasta projektista. Joka toiselta kulkijalta löytyy joku meidän taloon liittyvä muisto mielensä sopukoista. Aika pitkät muistelmat voitaisiinkin jo Siltakulmasta kirjoittaa.

Tosi paljon paikkakuntalaisilta satelee kehuja ja kiitosta vanhan Siltamarketin pelastamisesta. Komeaa tonttia kehutaan, mutta monen on vaikea uskoa että alunperin ihastuttiin kuitenkin ehkä enemmän tähän taloon. Viimeksi tänään sanoin yhdelle naiselle, että jos tällä tontilla olisi ollut uudempi talo, meitä ei olisi kiinnostanut. 

Suuri osa ihastelijoista on naishenkilöitä. Jotkut heistä ovat jopa rohjenneet kysyä tutustumiskäyntiä. Viime viikolla esittelinkin taloa yhdelle mukavalle naisihmiselle, ja kierroksen päätteeksi hän huokaisi: "Et arvaa miltä tuntuu mennä tästä sinne omaan 80-luvulla rakennettuun taloon?" 

Tiedän tosi monen naisen haaveilevan vanhasta talosta, mutta haaveet eivät monesti saa kotona vastakaikua. Varmasti vanhaan taloon liittyvää työn määrä pelottaa.  Tiedän olevani oikea onnen tatti, kun mulla on mies joka jaksaa innostua ilta toisensa jälkeen tästä loputtomasta työleiristä. Kiitos P♥

18 kommenttia:

  1. Hienoa jos ihmiset arvostavat vanhan talon kunnostamista ja te toisianne. Riina

    VastaaPoista
  2. Minäkin tunnen olevani onnekas, kun mies täällä päivät läpeensä remontoi meidän 80-luvun talosta täydellistä meille.
    Me ihastuttiin tonttiin ja nähtiin siinä sekä talossa mahdollisuuksia.

    Onneksi meille kaikille on oma juttumme! :)

    Intoa remontiinne!

    VastaaPoista
  3. Voi, mulla on niin samat mietteet! Oon niin onnellinen kun mieskin innostui vanhasta talosta ja jaksaa innolla vaikka joka ilta jotain rempata täällä!
    Mulle monet tuli blogissa kertoo että olivat myös katsoneet meidän taloa kun se oli myynnissä, mutta toinen ei innostunutkaan. Tai yleensäkin monet kertoneet haaveilevansa vanhasta talosta, mutta ukkoa ei saa mukaan...Harmillista, mutta eihän tietty kaikki voi tykätä samanlaisesta.
    Onneksi mä olin onnekas sen suhteen.:)

    VastaaPoista
  4. Minä voisin sanoa samat kiitokset S:lle. Ja vaikka sillä ei ole kuin vähän sitä "lomaa" niin silti jaksaa ajatella tätä taloakin työn ohessa. Kiitollinen saa olla :)

    VastaaPoista
  5. Kiva,että ohikulkijat ja etenkin paikkakuntalaiset ihastelevat kättenne töitä ja etenkin arvostavat sitä,kun vanhaa miljöötä kunnostetaan...ja siinä olet kyllä oikeassa,että moni nainen haluaisi itselleen vanhan talon työleireineen päivineen,mut ne miehet,ne miehet...
    Itsekin ole lomalla ja tänään kävin vanhalle äidilleni korjaamassa(mataloittamassa)saunan lauteet,että pääsee kompastelematta saunomaan.

    Työiloa kesälomalaisille:)

    VastaaPoista
  6. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  7. Riina; aivan :)

    Ruusa; totta, kukin tyylillään:) Meille ikivanha vaan on se ainoa oikea vaihtoehto. Tunnen paljon onnellisia ihmisiä jotka asuvat 80-luvun taloissa;) Ja remontoivat niitä. Toiset rakentaa ihan uusia... Ja todellakin ovat toivottavasti omasta mielestään onnekkaita. Jonkun mielestä ollaan ihan säälittäviä kun asustellaan tällaisessa vanhassa talossa;) 80-luku tuli vieraan suusta;)

    Henna; just noin! Tässä asuessa olen vaan törmännyt ilmiöön, että miehiä ei aina sytytä vanhat talot niin kuin naisia:)

    Katja; no meillä mies on ottanut nyt vähän enemmän vapaata töistä, jotta hommat etenis;) Muistakin olla kiitollinen vaimo;))

    Pikku-Bertta; kyllä suurin osa varsinkin vanhemmista ihmisistä suhtautuu tosi kiinnostuneesti meidän puuhiin. Ja meidän talo on tosi keskeisellä paikalla, joten kaipa se on kaikkien etu, että tämä kunnostetaan;)

    VastaaPoista
  8. IHana juttu!
    Miehesi on kyllä aika innokas, taidokas ja todella NOPEA remppaaja. Te olette tehneet aivan älyttömästi pienessä ajassa.
    Meille riittää tämän talon korjaaminen, enempään ei tässä elämäntilanteessa pystyttäisi.
    Haaveena joskus talo järven tai merenrannalla, sitten joskus.
    Nyt on hyvä olla tässä meidän wanhassa ja laittaa näitä nurkkia kuntoon. =)

    VastaaPoista
  9. anrinko; kiitti ihanasta kannustuksesta:) Teidän talo on mahtava. En malta odottaa niitä keittiökuvia!!

    VastaaPoista
  10. Mä oon myös miettinyt tota samaa, nimittäin kuinka kiva on, kun mies jaksaa rempata -vaikkakin tää meidän talo on liian uusi, 70-luvulla rakennettu. Jos sais sen vanhan mummonmökin :P

    Teillä on kyllä niin mahtava toi kokonaisuus, tontti ja talo, voisko parempaa ollakaan! Ja minustakin teidän remppa on edennyt tosi nopsaan.

    Hauskaa päivää sinne ahkerile remppaajille ja koko porukalle :)

    VastaaPoista
  11. Tämä 70-luvulla rakennettu kantti kertaa kantti-talo ei ole unelmamme, mutta toivon sen olevan etappi tiellämme kohti unelmaa. Vanha talo maalla, sitä kohti, sitä etsien, siitä haaveillen. Lähellä jo käytiin, mutta uskon että kaikella on tarkoituksensa. Siksi kävimme vain lähellä. Tässä elämäntilanteessa missä me olemme nyt, tämä välietappi on hyvä. Palvelee meitä kaikkia. Vaikkakin saa haluamaan ja haaveilemaan siitä oikeasta.
    On ihana päästä osaksi teidän unelmaanne tämän blogin kautta. Ja hienoa on huomata kuinka lujasti yhdessä ponnistelette elääksenne unelmaanne todeksi. Yksin ei jaksa, kaksi on enemmän ja koko perhe vieläkin enemmän!
    Minä jaksan toivoa ja uskoa omaan unelmaani (sitä se kuitenkin on omani vaikkakin mies osin sitä kannustaa). Kun hetki on oikea.
    Hyvää kesän jatkoa!

    VastaaPoista
  12. Hanni; Teilläkin on niin ihana koti! Oli nyt sitten rakennettu milloin tahansa;) Toiset tosiaankin varmaan säälivät meitä ohi mennessään! Että kannattaako tuollaista vanhaa tönöä edes kunnostaa. No me onneks miehen kanssa ollaan asiasta samaa mieltä;)

    Anonyymi; kiitos ihanasta kommentista! Meillä oli myös aikaisempi koti sellainen välietappi... Oltiin sielläkin oikein tyytyväisiä. Sitten vaan tuli tämä hieno mahdollisuus maaseudulta;) Kaikkea hyvää sullekin!

    VastaaPoista
  13. Hei! Niin liekö osansa pelkoon vanhan talon ostamisella on myös siinä, että se on myös hyvin usein riskialtista, eli ei pelkäästään työmäärä pelota. Ja jokainen uuden rakentaja tietää mikä työ on itse rakentamisessa, paino todellakin sanassa itse.

    Ja vaikka myyjä vastaakin myymästään talostaan 5 vuotta - vanhasta ja uudesta - ei oikeus aina toteudu. Hyvä esimerkki on Janne Katajan talokaupat...

    Vanhoissa taloissa on vaan jotain, mitä muuten ei saa. Sitä kaipaan eniten uusissa taloissa, että ulkonäköön ja yksityiskohtiin olisi kiinnitetty enemmän huomiota. Tosin kuten mieheni sanoi, ei sellaisia vanhojen huviloiden näköisiä taloja tehdä siksi, että hinnasta tulisi yksityiskohdilla järjetön. Edes minusta niin kovin kauniit Kannustalot eivät vedä lähellekään vertoja vanhoille huviloille, vaikka niissä yksityiskohtia onkin selvästi enemmän kuin muissa talopaketeissa.

    Ihana blogi Sinulla!

    -saila-

    VastaaPoista
  14. Saija; kiitti kommentista:) Jep, vanhan talon ostoon tosiaan liittyy aina riskitkin sen työn lisäksi. Meillä olikin talosta oikeastaan pelkkä hirsikehikko ja ulkolaudat jäljellä kun tämä ostettiin. Päästiin näkemään kaikki mahdollinen... Sikäli voidaan olla turvallisin mielin. Monesti oon myös miettinyt tuota nykyajan rakentamista. Aika harvassa ovat sellaiset oikein kauniit uudet talot... Mutta on niitäkin:)

    VastaaPoista
  15. Musta te olette rohkeita, koko perhe, kun uskalsitte ostaa Siltakulman. Vaikka niin moni sanoi, että teillähän oli jo täydellinen talo, kuuntelitte sitä oman sydämen ääntä ja menitte unelmaa kohti. Se on musta hienoa.

    Ja sekin on hassu juttu, että kun tarpeeksi kauan on yhdessä siipan kanssa, niistä toisen unelmista tulee jossain vaiheessa ikäänkuin yhteisiä... :) Ihanaa, että jaksatte kunnostaa ja rakentaa teille kotia. :)

    -Päivi-

    VastaaPoista
  16. Juuri niin se taitaa monesti olla, että naiset haaveilevat ja miehet vaikea saada innostumaan vanhoista. Ja meitä kun on niin moneen lähtöön, kaikista vain ei ole remppaajaksi tai rakentajaksi. Mutta onneksi on miehesi kaltaisia, jotka ottavat innolla haasteet vastaan ja jaksavat ja uskaltavat lähteä isoon urakkaan. Lopputulos varmasti palkitsee monin kerroin. Tunnelmassa uudet eivät vedä vertoja vanhoille, eivät sitten millään. Mutta olen miettinyt, että uuteenkin saisi varmasti enemmän sitä fiilistä jos käyttäisi rakentaessa mahdollisimman paljon vanhaa ja vanhan tyylistä materiaalia. Jos vain osaisi itse rakentaa. Itse haaveilen 30-luvun tai sitä vanhemmasta talosta, mutta meillä tuo mies ei (ainakaan vielä) ole kovin innostunut vanhoista. Ja tietenkin ne riskit (ja se työmääräkin) vanhoissa vähän pelottavat. Mutta haaveitahan täytyy olla ja on ihana tosissaan kun pääsee seuraamaan vanhojen talojen remontointia ja niissä asumista näiden blogien ja lehtien kautta. Harmittaa kun paljon vanhoja taloja puretaan, kun niistä ei ole kukaan pitänyt huolta ja ovat päässeet liian huonoon kuntoon.

    VastaaPoista
  17. Heh, no meillä ei kyllä tule mun unelmista yhteisiä, ainakaan vanhan talon suhteen, sen verran tuota miespuolista tunnen parinkymmenen vuoden kokemuksella :D
    Mutta siitä hyvä, että muuten maku on aika samanlainen ja antaa mun touhuta ja sisustella rauhassa, eikä puutu. Saattaa ehkä vähän nurista, kun aloitan jotakin, koska ei osaa kuvitella lopputulosta valmiina ja sit onkin ihan tyytyväinen lopputulokseen :)
    Tosi ihania teillä ne ohikulkijat, mukavaa kuulla talon historiasta. Moni varmaan ihmettelee sitä, että kuinka ihmeessä te jaksatte ja mistä löytyy intoa aloittaa noin iso projekti ja samalla arvostavat sitä, että kaikkea vanhaa ei revitä maantasalle, että joku jaksaa :)

    VastaaPoista
  18. Päivi; eipä se vanha talo ollut likimainkaan täydellinen! Paikka ei ollut koskaan ihan mieleen, ja ne lasten huoneet, huoh;) Mutta blogissa on helppo luoda sellainen vääränlainen illuusio. Ja en tiiä rohkeudesta, mutta kiitos ihana!

    Kirsikka; kyllähän uuden voisi rakentaa vaikka vanhoista hirsistä! Meillä oli välillä sellainenkin vaihtoehto;)

    Pepita; aika monet kyllä ymmärtää ohikulkijoista, että tästä saa oikean helmen:) Eilenkin pari rouvaa ihastelemaan, että on se hienoa kun nykyajan nuoristakin löytyy kädentaitajia;) Nuorista;))

    VastaaPoista

Kommentoithan aina uusimpaan postaukseen. Kiitos ♥